Isyydestä ja sen tunnustamisesta

Ennen kutsua isyyden tunnistamiseen sain ison läjän postissa esitteitä, missä puhuttiin lapsen oikeudesta isäänsä ja tämän perintöön, sekä suorastaan sanottiin että kuinka itsekästä on jättää isyys tunnustamatta. Noh, minun lapseni isää ei ole tunnustettu. En edes saanut isää kiinni mistään, hän istui vähän väliä vankilassa, oli asunnoton ja puhelinnumerot vaihtuivat tuon tuosta.

Mietin myös mitä lapsi tuollaisella isällä tekee. Toki aion kertoa hänelle rehellisesti alusta alkaen miten tilanne on, että isällä on sairaus jonka takia ei voi olla elämässämme. En myöskään aio olla asian suhteen itsekäs. Mikäli hän pystyy tulemaan katsomaan lasta selvinpäin, on hän tervetullut. Pari kertaa hän on tullutkin, mutta ajat ynnä muut vastaavat ovat olleet haasteen takana sopia. Emme ole käyttäneet isä nimeä, vain etunimeä, sillä en koskaan tiedä, milloin hän voi hävitä vuosiksi lapsen elämästä.

Olen myös toivonut vielä löytäväni sen oikean. Oikean miehen joka voisi olla lapselleni isän maalirolli. Perehdyin myös ennen isyyden tunnistamista siihen, ettei lapsen isältä tarvitse kysyä minkäänlaista lupaa, mikäli haluaa esimerkiksi joskus toteuttaa perheen sisäisen adoption. En tiedä jos tällainen tilanne tulisi koskaan eteen, miten biologinen isä silloin asiaan suhtautuisi. Saatikka saisikohan häntä mistään kiinni.

Uusioperhekuviot kuitenkin pelottavat. Olen tapaillut muutamaa miestä pojan ollessa taaperoiässä, sekä kokenut yhden vakavemman suhteen. Siinä oli kuitenkin monta ongelmaa. Huomasin ettei mies ymmärtänyt mitä alle kaksi vuotiaan maailmaan kuvaan kuuluu, vaan vertasi enemmänkin tämän huomattavasti vanhempien lapsien osaamiseen ruokailun ymv. suhteen. Lisäksi itse olin joissain kasvatus/arkiasioissa asioissa täysin ymmälläni tai erimieltä. Koskien esimerkiksi tv:n katselua ja kurinpitoa. Nämä ja monet muut seikat johtivat siihen ettei suhteesta kuitenkaan tullut mitään. Tällaisista esimerkiksi kasvatukseen liittyvistä asioista on myös hyvin vaikeaa puhua toiselle. Ei halua loukata tai arvostella, mutta ainakin itse huomasin loukkaantuvani todella herkästi mikäli minun tapaani hoitaa lastani puututtiin.

Nyt on tinderit ja muut olleet käytössä, ja treffit yhden yksinhuoltaja isän kanssa tulossa, kerron sitten miten kävi…!